9.1.2012

someone says what i have to do


Tää on se tunne,
sä et tiedä tästä mitään,
jos tiedät älä vaan kerro sitä,
en kestä sitä,
se tuhoaa muut ajatukset,
silmissä vain tyhjä huone,
ruusupensaan oksat kietoutuu mun ympärille,
pimeässä repii mun sielua,
en tiedä missä oon,
on myös pieni ikkuna,
se ruokkii mut päivittäin,
sen säteet polttaa näitä pupilleja,
ehkä juuri näin sun kasvonpiirtees,
kohta herään mun unesta, ei,
sä hajotit mun maailman,
vaikka kokoaisin sen uudestaan, muistan,
mutsi nuorena sano koita uskoo sun unelmiis,
faijan mukaan ei saa rakennella pilvilinnoja,
kuka oikeessa,
kuka väärässä,
ei aavistustakaan

 Se on se henkinen tuska, joka mua "puhuttaa" luin ton ns. runon ja aattelin et jaan omat ajatukset nyt täällä. Tää runo varmaan päättyy juuri nuoren aikuisen henkisen tuskan loppuhuipennukseen, eli varmaankin itsemurhaan? Kuka tietää,,, On tullu itsemurhaa ajateltua, omista kokemuksista ja tutuilta kuulemista jutuista oon päätelly et vaikka jonkulla kulkis elämä alamäkeen se tulee aina takaisin ylös. Niin se vaan menee. Ylämäkee voi joutuu venaa ja nousu vaatii työtä! Ne jotka ovat menettäneet kontrollinsa ja jääneet oman tuskansa uhriksi ovat aiheuttaneet itse itselleen ajatuksen tappaa ittensä. Ehkä raju tapa ajatella. Vaikka jotkut väittävät kokeneensa kaikkia muita ihmisiä kauheampia asioita, toisille pienemmät asiat ovat suurempia ja toisinpäin. Ihmiset jotka eivät usko itseensä eivätkä omiin taitoihinsa ovat ne pienryhmät joista puhutaan koulun terveystiedontunnilla. Alkoholi, huumeet ja viiltely ovat normaalille nuorelle tuntematon yhdistelmä. Toisille se on jokapäiväistä ja itse aiheutettua, mutta omantunnon kohetessa kun tajuaa että nyt on väärin asiat, on vielä mahdollisuus nousta se mäki ja aloittaa alusta. Ei mitkään psykologit tai ihmelääkärit pysty ohjaamaan toisten ajatuksia, on selvittävä itse. Se on se luonnon valinta.


 Anteeksi jollekulle kelle tuotin tuskaa , mutta nyt oli vaan pakko avautua...
 ei sinänsä tällaiset asiat paljoa kiinnosta , mutta,,,,,,,,
 kaikilla on mahdollisuutensa
 
moi
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti